 |
kOtojärven nuotiopaikka ja laavu
Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys on rakentanut vuosina 2000-2003
talkootyönä Kotojärven kaakkoiskulmaan luonnontarkkailu- ja
luontoelämysalueen. Kivetty nuotiopaikka valmistui ensimmäisenä. Vuoden
2002 keväällä valmistui pyöröpuusta tehty kuuden hengen laavu. Vuonna
2003 valmistui myös pyöröpuusta tehty
puusuoja.
 Luonnonsuojeluyhdistys hoitaa talkootyönä laavualuetta. Paikalla käydään
siivoamassa lähes päivittäin, minkä vuoksi alue on pysynyt
poikkeuksellisen hyvässä kunnossa yleisiin vastaaviin alueisiin
verrattuna. Kuivaa polttopuuta on aina varastossa, välineet kunnossa,
vieraskirja ja kyniä. Talvisin harjoitetaan laajamittaista lintujen
ruokintaa useassa eri paikassa.
Alueen käyttö
Paikka on kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta jos aikoo suuremmalla
ryhmällä esimerkiksi yöpyä paikalla, on siitä hyvä ilmoittaa
luonnonsuojeluyhdistykselle päällekkäisyyksien välttämiseksi. Juomavesi
pitää tuoda mukana, luhdan vesi kelpaa vain nuotion sammutusvedeksi.
Alueella ei ole käymälää. Roskat pitää viedä mennessään pois. Nuotioon
voi sen palaessa laittaa polttamiskelpoisia roskia kuten paperia.
Mitä paikalla näkee, kuulee tai kokee
Talviaikana laavun ympärillä hyörii runsaasti lintuja useiden
ruokintapisteiden ansiosta. Paikalla on mahdollisuus nähdä kaikki
tiaislajimme pyrstötiaista ja lapintiaista myöden. Käpytikkoja
ruokinnalla käy kymmenkunta ja lisäksi harmaapäätikka ja pistäytyypä
palokärkikin välillä tervaleppiä koputtelemassa. Laavulle tulevan polun
varrella pyrähtelee usein pyy. Järvelän entisessä pihapiirissä voi
tepastella metso. Jos on hiljaa, laavussa voi onnistua näkemään aran
närhen kauroja nokkimassa automaatin alla. Järviluhdalla voi lennellä myös monikymmenpäinen teeriparvi. Jos on
tarkkana, saattaa havaita metsänreunaa seurailevan kanahaukan tai jopa
kotkan.
Nisäkkäistä todennäköisimmin näyttäytyy orava. Laavulla asustelee
metsähiiri.
Piskuinen varpuspöllö ilmestyy jo iltahämärissä kyttäämään ruokinnan
lintuja tai hiiriä ja myyriä. Varsinaista pöllöjen havaitsemisen
kulta-aikaa on kevättalvi, jolloin jo Järvelän pihapiirissä kuulee illan
hämärtyessä huuhkajan kumean huun. Usein kuulee yhtä
aikaa varpuspöllön piippauksen ja viirupöllön uhahdukset.
Kevään saapuessa herää talven uinunut järvialue kiihkeään eloon. Yleensä
jo maaliskuun lopulla saapuvat paikalliset kurjet napsimaan
talvihorroksesta vironneita sammakoita. Samoihin aikoihin saapuu Suomen
kansallislintu, laulujoutsen, katsastamaan pesimäjärvensä keväistä
tilannetta. Hiirihaukkapari kisailee taivaalla tehden mahtavia
lentonäytöksiä hurjine syöksyineen ja kaarteluineen. Huhtikuun
alkupuolella saapuu ruskosuohaukka pesäruovikkonsa ylle kaartelemaan.
Huhtikuun loppupuolella alkaa alueen yöelämä vilkastua. Joinakin vuosina
voi kuulla ruovikosta kaulushaikaran kumean pulloon puhallusta
muistuttavan äänen. Näihin aikoihin alueen runsaslukuisat taivaanvuohet
kansoittavat lämpöisenä yönä luhdan ilmatilan soidinlennollaan.
Taivaanvuohien mäkätyksen ja kitkatusten seasta voi tarkkaavainen
havainnoitsija kuulla jänkäkurpan onton kopsotuksen. Toukokuussa saapuu
kosteikon yksi salaperäisimpiä lintuja, luhtahuitti, jonka
piiskansivallusta muistuttava ääni kuuluu todella kauas. Tätä lintua ei
käytännössä ikinä pääse näkemään. Yötä päivää kuuluu keväällä myös
viitasammakoiden yhtäjaksoinen pulputus. Keskikesällä lintujen äänet
vaimenevat, mutta miljoonien hyttysten ininä jatkuu pitkälle kesään.
Miten paikalle pääsee?
Kävellen, suksilla tai polkupyörällä pääset perille saakka. Mäntsälän
keskustasta on matkaa laavulle noin viisi kilometriä. Kunnantalon
kohdalta Sälinkääntietä n. 3500 m, vasemmalle Kaltevantietä n. 1000 m,
olet Järvelän vanhassa pihapiirissä, jonne on jätettävä
moottoriajoneuvot, tästä polkua pitkin n. 450 m. |
